Welcome

Treeniajatuksia: Kun kroppa jumittelee kunnolla ja oma pää meinaa luovuttaa + hyvät maastojuoksukengät

Parin viikon fiilis kuvana 🙂

Pohje krampissa, jalat kipeät ja olo nuutunut

Tässähän sitä oli alkutilannetta parin viikon ajalta. Juostessa pohje meni heti lämmittelyn jälkeen ekoilla juoksuaskeleilla kramppiin ja muutoinkin sellaisia ihmeellisiä juilutuksia jaloissa, varsinkin öisin. Kääk!

Mielessä kävi, että jokohan mun ”ura” voimailun saralla on ohi ja kroppa pettää? Ylirasittunut? Alitreenannut? ( ei pitäisi, mutta…what?) Keski- ikä?

Näine ajatuksineni sitten suuntasin pari päivää takaperin kohti urheiluhierojaa ja aika matalalla fiilarit oli, kun urheilu on niin iso osa ollut elämääni jo niin pitkään.

Astelin sitten sisälle huoneeseen ja koko oireisto pöydälle. Jotenkin ajattelin, että tuomio on: unohda juu koko homma. Oma pää tekee nuo ”diagoosit” niin helposti ja jopa muiden puolesta vailla mitään faktapohjaa 😀

Tämä mielettömän ammattilainen urheiluhieroja kuunteli ja bongasi sieltä sitten niitä syy- seurausjuttuja ja alkoi purkamaan sitä vyyhtiä.

Tässä vaiheessa muuten oli jotenkin sekä helpottavaa että lohdullista huomata, ettei oikeasti tarvitse tietää kaikkea. Ammattilaiset omaavat niin paljon sitä tietoa, että itse voi vaan kuunnella, oppia ja tehdä! Ja siihen on syynsä, miksi he käyvät niitä kouluja! Kyllähän välillä Googlesta jotain löytyy, mutta aika usein käynti ammattilaisella tuo sen oikean avun ja ymmärryksen, mistä kaikki johtuu.

Googlen mukaan mulla voisi olla mm. selässä syöpä joka aiheuttaa kivut yms, jokin hermostollinen juttu ja leikkaus ainoa hoito, pohje kutakuinkin entinen jne 😀 eli hysteriaa sieltä ainakin saa.

Mitä sitten oikeasti oli vialla?

Eipä onneksi mitään sellaista, joille ei voisi tehdä jotain. Kun ajattelen itsekin taas (jei) niin oli pitkä mahatauti ja kulutti kroppaa. Aika pitkälti 2vkoa tekemättä mitään fyysistä, ja siihen päälle henkinen kuorma niin jep…toki lihakset kipeytyvät niitä taas käytettäessä.

Juokseminen, kun tähän saakka aika pitkälti kävellyt reippaasti ja ei ole liikoja pohjetreenejä ollut, niin hyvinkin mahdollista, että pohkeessa ei ole voimaa!

Vasen pohje, joka kramppaakin, suorutui voimatestissä paljon huonommin kuin oikea. Itseasiassa, en ollut aiemmin ajatellutkaan asiaa niin, että kuinka paljon oikeasti juostessa otetaan voimaa pohkeesta että takareisistä! Tuonkin opin eilen hierojalla, ja vastaus on: tosi paljon! Olen ikäänkuin siis vain juossut ja ajatellut, että kyllä kai se tasaisesti tulee koko koivesta.

Vj Irock 2

Hoitona sitten voimistamaan pohjetta ja kun treenimäärä viikkoa kohden on aika kova muutenkin, niin nyt sitten vähän himmailemaan eikä ajamaan sitä kroppaa loppuun.

Vj Irock 2

Aina ei itse näe metsää puilta!

Sinänsä jännä, kun on monta vuotta takonut kovaa, niin sitä tottuu tiettyyn kuormitukseen henkisesti ja vähempi tuntuu, ettei treenaa tarpeeksi. Vaikkakin ilmeisesti sitä treenimäärää on viikossa kiitettävästi… Eli oma ajatuksenmuutos tuossa ja vähän armollisemmin siis etiäpäin!

Kun saadaan voimaa ja järkevästi jaettua treenimäärää, niin takaisin polkujuoksuun pääsen kyllä taas kunnolla, ajan kanssa! Ei se hoppu ole hyvä, tässäkään!

Nuutunut olo tuli lähinnä siitä, kun ei tiennyt mistä mikäkin johtuu ja sen kautta meinasi sellainen luovuttaminen tulla. Ajatus, ettei pääsisi juoksemaan tahi treenaamaan kunnolla oli niin lamauttava, että!

Menttaalipuoli siis pisti vastaan, ei kroppa.

Urheilussa on oltava sitä malttia, jotta kehitystä tapahtuu oikein. Ei ole olemassa pikamoodia tai oikoreittiä. Tässä monen motivaatio saa kolauksen, ja jopa tekeminen loppuu. Lihakset kestävät kehittyä, kunto kasvaa mutta ei päivässä, ei viikossa eikä kuukaudessa. Jokainen treenikerta vie asiaa eteenpäin ja jossain vaiheessa tulee niitä tuloksiakin.

Ja tämä kehitys taasen on perustana tulevaisuuden omakuvalle ja sille, miten jaksaa. Varsinkin, kun ikääkin tulee.

Se ikä on vääjäämätön ja sitä tulee kaikille, miten sen kohtaa on se juju. Omissa käsissä on niin moni asia, ja tietty, jos on/ tulee sairauksia tms niin eri asia, mutta perusterveelle… tekemällä vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa terveyden saralla.

Jos kysyy, että miksi mun pitäisi? Niin ihan pienen hetken… miettii omaa itseään ja jospa ajattelu vastauksena olisi: koska olen sen arvoinen. 🙂

Maastokenkäsuositus: kotimainen Vj Irock 2

Sarva ja VJ kengät valmistaa orivesiläinen yritys M-Shoe Makers Oy. Yritys sai alkunsa vuonna 1981 ajatuksesta kehittää suunnistajille tarkoituksenmukaisia huippujalkineita suunnistuksen vaativiin olosuhteisiin.
Alussa on tarve. Sitten työtä, sopivien materiaalien etsimistä ja väsymätöntä testausta. Maailman parhaiden palaute hienosäätää prosessin, jonka tuloksena on uusi VJ tai Sarva huippukenkä.

rhdr

Nämä kotiutuivat Intersportin myyjän suosituksesta, ja hyvä niin! Maastossa tosi hyvä pito ja laatu on…wow. Jopa nauhassa on kevlaria, eli ei haittaa risut yms, nauhatkin siis turvattu! Jalassa..ei mitään moitteen sijaa. Tuntuu kun voisi mennä seinää pitkin ylöspäin! Juostessa tunne allaolevasta maastosta on hyvä ja antaa varmuutta menemiseen.

Tekniset tiedot

  • Suunnistukseen, OCR-, Sky- ja Trail Running.
  • kapea lesti
  • Schoeller Keprotec® kevlarpäällinen
  • KvamO
  • FITLOCK-suoja ja nauhoitus-systeemi
  • Torsion tuki
  • muotoonvalettu pohjallinen
  • Racing iltti
  • Superior Contact -nappulapohja 100% Butyl-kumia. #THE BEST GRIP ON THE PLANET
  • ulkopohja butyylikumia
  • koot: UK 3-7 (naisten lesti) 7.5-12, 13 (miesten lesti)
  • paino (UK 8): 240 g
  • drop 6 mm

Hinta oli Intersportissa kutakuinkin 149€.

Eli jos olet hyvää kenkää vailla, niin koklaa vaikkapa näitä!

Nyt on takana pari kevyttä treeniä ja olo ihan voittaja jo. Kyllä tuo pääkoppa niitä treenejä kaipaa ja samoin kroppakin.

Nyt toivottelen hyviä viikonloppuja kaikille, kelien suhteen pärjäilee jo! 🙂

Ok, olen syksyn rakastaja ja kunnon syysmyrsky on vaan pop 😀

XOXO

Like it? Share the love:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *