Welcome

Liikunnan tärkeys keski- iässä (viimeistään)

?Boom! Hiki pintaan!

Miksi liikunta on niin tärkeää?

Oikeastaan tämä tuli kunnolla mieleeni viime sunnuntaina, lenkkeillessäni metsässä. Ikää on se 48 vieläkin, ja mennessäni sykkeet korkealla yli puunrunkojen risujen ja sammalten, tajusin että oma kunto on suht Ok tasolla.


Miksi ihmeessä tämä sitten on niin erikoinen asia nyt itselleni?
Oikeastaan ole osannut edes arvostaa asiaa aiemmin. Olen vain tehnyt.
Ja oikeastaan, eihän tämä nyt niin erikoinen asia ole, enemmänkin tulos kovasta työstä.

Nuorena kroppa antaa paljon anteeksi, ja myös toipuu paremmin. Mutta kylmä fakta on se, että kun ikää tulee, niin kaikki hidastuu, lihakset alkavat surkastumaan ja jaksaminen on vaikeampaa.


Ne ovat niitä fysiologisia faktoja, jotka tapahtuvat kaikille.
Näihin voi vaikuttaa omalla tekemisillään, sekin on fakta.
Sairaudet ja muut ovat eri asiaa, mutta perusterve ihminen voi vaikuttaa moneen asiaan itsessään.


Ja tämä voi kuulostaa kylmältä tekstiltä, se ei ole sen tarkoitus!
Pikemminkin ehkä herättely motivointi omaan hyvinvointiin.


Itse en missään nimessä ole mikään liikunnan jumalatar, joka paasaa täydellisessä olemuksessaan, ei!
Mutta kuitenkin… sen tiedän, että sekä voimatason että kuntoni on keskimääräistä paremmassa jamassa, noin niinkuin omaa ikäluokkaa tarkastellessa.

Liikuntaa ja ravintoa

Olen seuraillut ihmisiä eri medioissa, suurin on varmaan Insta. Todella moni on aloittanut ruokaremontin ja on jollakin dieetillä. ???

Hyvä, mutta se ei valitettavasti vaikutta lihaksiin eikä aerobiseen kuntoon oikeastaan millään tavalla.
Kun paino putoaa, toki jaksaa vähän pidempään kevyemmällä kropalla, mutta ei juuri kuntoa nosta.

Näin taasen lihakset jatkavat surkastumaan ja aerobinen kunto & verenkierton laatu alavireistä matkaansa.

Täydelliset yhdessä!


Eli nämä yhdessä ovat täydelliset toisilleen: Liikunta ja ruokavalio.
Nuorempana tuntuu, että kaikki sujuu helpommin; kunto nousee helposti ja paino saattaa pudota paljon helpommin. Sieltä Off- tilasta (sohvaperuna, olin minäkin!) tuleminen takaisin oli paljon helpompaa.


Nyt taasen tässä tulee vastaan se ikä. Se ei enää kamalasti anna anteeksi, vaan vaatii enemmän työtä.

Oman jaksamisen kannalta tuo voi kuulostaa aika tylyltä.
Mutta ajatellaan, että ollaan nyt tässä iässä niin kuin minä. Juuri nyt jaksaa jotenkuten, kuitenkin väsyttääkin enemmän kuin muutama vuosi takaperin. (tilanne siis ilman liikuntaa)

Mutta, mitäs oikeasti kymmenen vuoden kuluttua?
Oletetaan että kaikki menee ok, ja se kymmenen vuotta tulee ihan normaalisti lisää ilman sairauksia. Jos olen nyt 48 niin 10 vuoden kuluttua olen 58.

Ja jos ajattelen etten liikkuisi, miten ihmeessä jaksaisin, sitten kun olen 58?

Niinpä, luultavasti hyötyliikuntaa olisi jopa roskien vieminen.

Mitä se sitten vaatii?

Nyt päästään sitten siihen liikunnalliseen puoleen ja mitä se vaatii. Seuraavat ajatelmat voivat olla vähän raakoja, mutta näin itse ajattelen asian.

Hyötyliikunta. Päivän sana. Käytä portaita, kävele kauppaan ja vaikka vie roskat.Kun aika paljon tulee vietettyä nykymaailmassa läppärillä tms, niin niistä on tullut ”hyötyliikuntaa”.

Nuo ovat mielestäni niitä normaaleja elämän tekoja. Ei millään muotoa sitä liikuntaa, missään muodossa.
Nämä pitäisi jaksaa ihan ilman sitä hyötyliikunnan nimikettä, ne ovat sitä normaalia päivittäistä elämää.

Hirmu paljon mainostetaan pehmeitä arvoja liikunnassa, ja ole itsellesi armollinen. Se on hyvä joissakin asioissa ja välillä toki, mutta…. Jollei yhtään haastaa itseään ja pistää sitä kroppaansa likoon, niin valitettavasti tässä iässä ei pitkälle kanna.

Kun kaikki hidastuu niin tarvitaan myös vähän extraa tekemistä.

Jos tallustelee koiran kanssa pari kilometriä, niin se on hyvä alku. Mutta kun kunto nousee niin se pari kilometriä ei vaan riitä pitämään kuntotasoa yllä eikä kehittämään sitä kuntoa.

Muutama lainaus sekä Hämeensanomista että UKK insituutista:

Keski-ikäisenä aloitettu liikunta laskee sydän ja verisuonitautien kuolleisuuden riskiä.

Hämeen sanomat

Tässä virallisisa liikuntasuosituksia, joilla tilanteen saa haltuun ja olo kohenee:

? Riittävä määrä liikuntaa viikossa on kaksi ja puoli tuntia reipasta kestävyysliikunta, kuten kävelyä tai muuta aeroboista liikuntaa ja vartti rasittavaa liikuntaa, kuten juoksua.

Lisäksi suositellaan vähintään kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa ylläpitävää tai lisäämään liikuntaa

Ote UKK kk instituutista:

? Miksi vaihdevuodet ovat niin tärkeä vaihe naisen elämässä, että viimeistään juuri silloin naisen tulisi aloittaa säännöllinen liikunta – ellei hän ennen vaihdevuosia ole jo liikkunut?

Erityisesti naisilla, jotka eivät harrasta liikuntaa, elimistön hormonipitoisuuksien väheneminen voi edesauttaa nopeaa, pahimmillaan liki romahdusmaista kunnon alenemista. Heillä kaikki kunnon osa-alueet heikkenevät:

  • sydämen ja verenkiertoelimistön kunto laskee
  • lihasvoima vähenee
  • luut haurastuvat
  • paino nousee
  • aineenvaihdunnassa tapahtuu epäedullisia sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan muutoksia.
  • Tämä nostaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen.

Haurastuneet luut, jalkojen huono lihasvoima ja horjuva tasapaino lisäävät kaatumisten ja murtumien riskiä. Jos kunto laskee, laskee samalla myös toimintakyky, joka olisi erityisen tärkeä säilyttää ja ylläpitää kun lähestytään vanhuutta 65 ikävuoden jälkeen.

Naisilla on keskimäärin miehiä heikompi verenkiertoelimistön kunto ja lihasvoima. Ikääntyvää naista uhkaavat miestä herkemmin sellaiset toimintakyvyn muutokset, jotka estävät aktiivisen, itsenäisen elämän vanhuudessa.?


Eli aika liikkua on nyt tässä iässä viimeistään.

Myönnetään, että aina se ei ole kivaa. Välillä elämä ja asiat tulevat väliin, tekeminen on vähän pakkopullaa.
Silloin on vain ajateltava kylmästi itseään ja omaa hyvinvointiaan, minähän menen ja teen.
Kun jonkin aikaa menee ja tekee, tulee siitä enemmänkin jo rutiinia.


Jos vaikka sijoittaa paljon ihonhoitoon niin miksi ei siihen tärkeimpään: siihen mikä sinua liikuttaa; oma kroppa.


Tämä ei oikeasti ollut millään tavalla yritys saarnata, eikä tarkoitus niin sanotusti jeesustella. Ei.

Vaikkakin olen liikkunut jo muutaman vuoden aktiivisesti, itselläni tämä tuli oikeastaan kunnolla tajuntaan siellä metsässä.


Kun jaksoin oikeasti rämpiä ylämäkeen ja hyppiä oksien yli, olin siitä kiitollinen.
Sinänsä aika karu herätys tajuta olevansa oikeasti tietyn ikäinen, vaikka fyysisesti ei siltä tunnu.

Siksi mietinkin, että missä kunnossa olisin jollen olisi aloittanut liikuntaa.

Joten rakas ihana nainen siellä samassa iässä, tule seurakseni liikkumaan.
Lupaan, että kiität itseäsi siitä vielä joskus, niin kuin minä heräsin kiittämään itseäni sunnuntaina metsässä.

With love, Maarit

Like it? Share the love:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *